31. heinäkuuta 2016 klo 11.30

Arjen pieniä iloja. Kotiseutuyhdistys Vallis Gratiae otti eilen yhteyttä. Pääsin mukaan elokuussa julkaistavaan Tarinoita Naantalista -kirjaan kirjoituksellani Naantali mt-kuntoutujan silmin. Toivottivat tervetulleeksi Naantali -päivä juhlaan Kristoffer -saliin 23.08 klo 18.00 noutamaan omat palkintokappaleet teoksesta. Kysyin voisiko kirjat toimittaa minulle jollakin muulla tavalla, kun minulla on melko vahvat ja väsyttävät lääkkeet niin päänuppiin kuin psorikipuihinkin, enkä pysty sen vuoksi liikkumaan iltaisin missään. Lupasivat asian järjestyvän. Hyvä homma.
Ensi viikolla pitäisi mennä porukalla hakemaan mamman loput huonekalut tänne meille. Tosi kiva juttu jos se toteutuu. Varsinkin keinutuoli, makuuhuoneen lipasto ja keittiön pöytäkalusto on minulle rakkaita, kuten olivat isoäidillekin.
Aamu-uinti kertoja koossa nyt 66. Merivesi lämpimämpää kuin koko kesänä. Ihania aamuja ollut varsinkin tällä viikolla.

19. heinäkuuta 2016 klo 10.10

Vartin ehdin olla auringossa, kun meni pilveen. Eilen kerkesin olla sentään tunnin. Kyllä tulee taas vaikea syksy ja talvi psorin puolesta. Tosi harmillista. Tässä meren rannalla on aina kumpupilviä, lupaa sääennuste sitten miten lämmintä päivää hyvänsä. Tulin takaisin sisälle, ja nyt pelaan yhtä tyhjänpäiväistä pokeriturnausta vaikka Aku Ankkojen lukeminenkin olisi tällä hetkellä kehittävämpää. Pelit ei ole sujuneet koko vuonna, eikä viime vuodessakaan hurraamista ollut, jos kokonaissaldoa katsoo.
Eilen kuulin jotain uutta. Suomen kielen ainoa sana jossa H toimii kaksoiskonsonanttina on hihhuli. Liekö totta? Ei ainakaan heti tule itsellekään muuta sanaa mieleen?

14. heinäkuuta 2016 klo 11.20

Kolme kertaa käynyt tällä viikolla kirpputoreilla, ja tehnyt hyviä löytöjä. Ostin mm. vanhan puutuolin, josta tuli hyvä istuin tietokoneen eteen. Lisäksi hankin yhden uuden hyllyn kirjoja varten ( joita on joka puolella kämppää ), pinon Aku Ankan taskukirjoja, antiikkisen kattolampun, kotimaista lasia ym. Ylipäätään keräileminen on aina ollut Liisan ja lääkkeiten lisäksi yksi suurimmista minua koossa pitävistä asioista elämässäni. En voi sanoin kuvata, miten hirveältä tuntui nuorena kun pelaamisen ja viinan takia myin omaisuuteni moneen kertaan. Aina kun sain uudelleen jotain kokoon, myin maniassa taas ja taas kaiken. Miten onnellisia viimeiset viisitoista vuotta siinäkin mielessä ovatkaan olleet! Hyviä muistoja on kertynyt niin päähän, kuin esineitten muodossa kotiinkin. Kirppareille käynti käy hyvästä liikunnastakin kun tuonne meidän pieneen keskustaan on kuitenkin pari kilometriä, eikä sieltä esim. tuolin pyörällä kotiin raijaaminen ole ihan mikään ongelmaton juttu. Tiistaina käytiin Turun Länsikeskuksen kirpputoreilla, yksi minun suosikki paikoista. Mukava aina välillä käydä sielläkin, kun esillä on paljon enemmän tavaraa ja voi löytää periaatteessa ihan mitä tahansa.
Aamu-uinteja koossa nyt 49 kpl.